Buddhalaisella totuuden tiellä

Kirjabloggaajien 13. klassikkohaasteeseen valitsin kirjaston hyllystä aivan sattumalta buddhalaisen filosofian klassikkoteoksen Dhammapadan. Viimeksi filosofista kirjallisuutta olikin tullut luettua toissa vuonna, jolloin Marcus Aureliuksen kautta perehdyin yhteen länsimaisen filosofian vanhimmista suuntauksista eli stoalaisuuteen.

Stoalaisuudessa ja buddhalaisuudessa onkin äkkiseltään paljon samaa. Maallisen elämän väistämätön päättyminen kuuluu tiedostaa ja seuraavassa elämässä – tai olemattomuudessa – ihminen ei omaisuudella tai maineella tee yhtikäs mitään. Mukaillen länsimaisessa kulttuuriperinteessä tutumpaa Raamatun tekstiä: vaikeampi on rikkaan mennä taivaaseen kuin kamelin neulansilmästä.¹

Katsokaa nyt tätä maailmaa, joka on kuin koristellut kuninkaan vaunut. Täällä henkisesti epäkypsät vajoavat (tai: lannistuvat), mutta ne jotka todella tietävät, eivät takerru mihinkään.

s. 63, säe 171

Dhammapadan historia oli itselleni ennestään melko vieras. Tiesin kyllä joitain anekdootteja Buddhan elämästä ennestään, niiltä ei modernia länsimaistakaan kirjallisuutta lukiessaan voi täysin välttyä. Teoksen arvioidaan olevan peräisin noin 400-500 -luvulta eaa. ja perustuvan Buddhan itsensä kertomiin opetuksiin, joita on ensin välitetty mahdollisesti suullisena perimätietona.

Alkuun tekstiin paneutumista häiritsi, että johdannossa oli huomattavia taitosta johtuvia ongelmia: kaksi sivua olivat vaihtaneet paikkaa keskenään, yksi sivu oli printattu kahdesti ja yksi taasen puuttui kokonaan.

Teos itsessään oli kuitenkin kiinnostava ja koostuu 426:sta numeroidusta säkeestä. Jostain syystä Like Kustannuksen pokkariversioon näistä on päätynyt vain 423. Vaikka uudelleensyntymisen ajatus ei kuulu omaan maailmankatsomukseeni, Dhammapadassa oli myös universaalia ja ajatonta ajattelua, joka puhutteli syvästikin.

Kun ihminen harjoittaa turhamaisia eikä tarkoituksenmukaisia asioita, kun hän hylkää (todella) hyvän ja tarttuu sellaiseen mikä on (vain) miellyttävää, hän kadehtii (todella) hyvälle omistautuneita.

s. 72, säe 209

Pyytteettömän tai kiitosta vaille jäävän hyvän tekeminen ja turhasta hedonismista pidättäytyminen nousevat usein esiin, samoin myös pyrkimys ympäröidä kokemuksensa kauneudella. Saman kaltaiset ajatukset toistuvat myös Aureliuksen teksteissä, mutta motivaatio toki on vähän erilainen sillä niin on maailmanjärjestyksen käsityskin. Buddhalaisen kuuluu pidättäytyä maallisista himoista, kuten ylensyönnistä ja seksuaalisista vieteistä, jos hän kykenee siihen. Stoalaisetkin filosofit ovat arvostaneet yksinkertaisuutta siinä, miten ihminen tyydyttää väistämättömät viettinsä, mutta tavoitteena ei ole turhaksi ja tuskalliseksi nähdyn uudelleensyntymisen estäminen vaan taustalla kuitenkin on roomalainen uskonto – tai myöhemmin kristinusko.

Toisenlaisesta motivaatiosta huolimatta on helppo arvostaa buddhalaisuuden ajatelmien sisäistä logiikkaa. Omaisuus vaatii ylläpitoa, joten papit rajoittavat sitoumuksiaan henkilökohtaisiin esineisiin pitämällä niiden määrän rajattuna. Romanttinen rakkaus synnyttää tarpeetonta tuskaa, jota pitää välttää, jos siihen kykenee. Rumuus synnyttää katsojassaan vähemmän hyvää kuin kauniiden asioiden katsominen ja kauniiden ajatusten ruokkiminen. Buddha olisi varmasti arvostanut enemmän Nuuskamuikkusta, jolle riittää timanttien katselu, kuin Nipsua, joka haluaisi timantit itselleen.

Vaikkei lukijaa valaistuminen tai buddhalaisuus itsessään kiinnostaisi, teoksessa on useita aforismeja, joista voi löytää jotain puhuttelevaa tai merkityksellistä. Vähintään stoalaisuudesta kiinnostuneelle se tarjoaa uuden pinnan peilata ajatuksiaan.

Dhammapada – Totuuden tie
128 s., pehmeäkantinen
Like Kustannus Oy, 2012, 3. painos
paalin kielestä englanninkielelle kääntänyt: Sangharakshita
suomentanut: Lauri Porceddu
englanninkielinen alkuteos: Dhammapada – The Way of Truth

  1. Matt. 19:24

4 vastausta artikkeliin “Buddhalaisella totuuden tiellä

    1. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, vaikka muutaman aforismin verran kerrallaan!

      Tykkää

    1. Onneksi teoksen ajatuksista moni on myös uskonnottomaan maailmankatsomukseen istuvia, etenkin jos ohittaa selkeimmät viittaukset uudelleensyntymiseen. Kaikki kirjallisuus ei toki jokaista viihdytä tai helli.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s