Nick Cave – Bunny Munron kuolema

Kauppamatkustaja Bunny Munro ymmärtää halvassa motellissa seksiä harrastettuaan, että hänen kuolemansa on vääjäämätön. Rakkaus vaimoon rakentuu sen varaan, millainen heidän suhteensa oli ennen heidän poikansa syntymää. Bunny Junioriksi nimetty poika on täysi kummajainen Bunnylle ja vaimon vaikea masennus lähinnä harmillinen sivujuonne, sikäli kun se välillä blokkaa Bunnylta aviollisen seksin – milloin toki muut naiset eivät ole hänen mielessään.

Vaimon riistäessä hengen itseltään Bunnylla ei ole enää mitään estettä juoda ja harrastaa seksiä mielin määrin kotona pysähtymättä. Ymmärrettyään, että palatakseen nukkumaan makuuhuoneessaan, hänen täytyisi käsitellä vaimon kuolema, hän laittaa 9-vuotiaan Bunny Juniorin pakkaamaan matkalaukkunsa.

Isän myydessä kauneustuotteita ovelta ovelle Bunny Junior, joka osaa tietosanakirjansa puoliksi ulkoa, lukee mikä on incubus ja mikä on yhdyntä ja piirtelee auton ikkunaan tussilla ikkunan toisella puolella kulkevan kovakuoriaisen reittiä. Bunny on Juniorille kuin jumala – kertoo parhaat vitsit ja miten pojastakin tulee joskus myyjä. Yhdeksänvuotias joutuu selvittämään yksin, mitä hänelle kummitteleva äiti haluaa ja että isä onkin oikeastaan täysin eksyksissä ja kyvytön pitämään hänestä huolta.

Nick Cave maalaa kuvan kompulsiivisesti käyttäytyvästä seksiaddiktista ja alkoholistista. Vaikka Bunny onkin oikeastaan oman isänsä kuva ja kasvatettu ihan samalla tavalla kuin hän nyt kasvattaa poikaansa, eli ei oikeastaan mitenkään, hän on hahmo, jolle on äärettömän vaikea osoittaa minkäänlaista myötätuntoa. Bunnyn sikailujen kuvauksessa on miellyttävää lähinnä Caven kyky kuvata samanlaisia ilmiöitä kerta toisensa jälkeen jollain tuoreen oloisella ilmauksella.

Tarinana Bunny Munron kuolema puolestaan on lähinnä lattea. Tuhat erilaista tapaa kuvata Bunnyn kyltymätöntä seksin himoa ja kyvyttömyyttä nähdä naisia muuna kuin kirjaimellisesti erilaisina vaginoina ei poista teoksen sisällöllistä itsensä toistavuutta.

Juonta ei voine pitää kovin erikoisena eikä asiaa auta se, että jo teoksen nimessä – ja useita kertaa Bunnyn omissa, epämääräisen syyllissä ajatuksissa – tuodaan esille, miten tarina tulee päätökseensä. Tuo epämääräinen syyllisyys ja ajatus väistämättömästä kuolemasta eivät kuitenkaan saa Bunnya muuttamaan kurssiaan, minkä takia teos oli loppuvaiheessaan lähinnä jo masentava.

Jos Bukowskin ja Brent Ellis Eastonin tiet olisivat ristenneet synnyttäen yhteisen romaanin, se luultavasti muistuttaisi Bunny Munron kuolemaa kohtuuttoman paljon. Oikeastaan voikin sanoa, että mikäli Amerikan psyko ja Siinä sivussa olivat mieltä räjäyttäviä lukukokemuksia, Bunny Munron kuolema luultavasti puhuttelee lukijaansa myös.

Nick Cave: Bunny Munron kuolema
239 s., pehmeäkantinen
LIKE Kustannus Oy, 2010
Suomentanut: Jukka Jääskeläinen
Alkuteos: The Death of Bunny Munro (2009)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s