Elokuva: Kissing Jessica Stein (2001)

Teksti sisältää juonipaljastuksia. (Jos joku viaton sielu haluaa katsoa elokuvan vastoin parempaa ymmärrystään.)

Deittailuun kyllästynyt kolmeakymmentä lähestyvä Jessica kiinnostuu seuranhakuilmoituksesta, jossa lainataan hänen lempikirjailijaansa. Ainoa ongelma on, että Rilke-sitaatin on valinnut miehen sijasta nainen. Joogaa ja miesten nielemistä harrastava Helen on päättänyt laajentaa seksuaalisten kokemustensa horisonttia kokeilemalla seksiä naisen kanssa. Takakireä Jessica kuitenkin haluaisi pikemminkin tapailla miestä kuin antaa Judylle mahdollisuuden.

Harvasta elokuvasta on aika ajanut niin pahasti ohitse kuin Kissing Jessica Steinista (2001). Charles Herman-Wurfieldin toistaiseksi ainoaksi mainittavaksi elokuvaksi jäänyt tuotos ei pelkästään haiskahda homofobiselta vaan narauttaa katsojaa suorastaan pirullisella queerbaitingillä, jossa ainoaksi tyydyttyneeksi osapuoleksi jää todennäköisesti ohjaaja itse neljällä elokuva-alan palkinnolla. Vajaa 20 vuotta myöhemmin tuntuu käsittämättömältä, miten elokuva on voitu palkita mm. parhaana lesboelokuvana. Kisan hävinneiden ehdokasfilmien katsomiseen tuo nippelitieto ei paljoa kannusta.

Jessica (oik.) selvittämässä Helenille, miten opaskirjasen mukaan naiset harrastavat seksiä keskenään.

Mikä kaikki Kissing Jessica Steinissa on vialla?

New Yorkissa asuva Jessica Stein työskentelee mannhattanilaisen lehden toimituksessa. Alusta pitäen tehdään selville, miten vaativa miesmaku hänellä on. Illallistaessaan työn kautta tuntemiensa ystäviensä ja näiden ystävien kanssa, hänen veljensä entinen luokkakaveri Josh – joka sattuu olemaan myös hänen esimiehensä – hyökkää Jessican valikoivuutta kohtaan niin, että muut jäävät lähinnä aukomaan suitaan.

Jokaisessa vastaavanlaisessa illanvietossa Jessicalle joko hänen äitinsä tai joku hänen ystävistään on järjestänyt jonkun mieskanditaatin, mutta nämä eivät tietenkään Jessicalle ”kelpaa”. IBM:llä työskentelevälle miehelle Jessica jouhevasti toteaa, että uskoo tietokoneiden tuhoavan ennen pitkää ihmisten sielut. Kaikki treffikumppanit vaikuttavat joko järkyttäviltä tai tylsiltä. Satuttuaan kuulemaan ystäviensä irvailevan seuranhakuilmoitukselle, josta hän tunnistaa lempisitaattinsa, Jessica päättää ottaa ilmoittajaan yhteyttä.

Ilmoituksen takana on, kuten sanottua, Helen Cooper, joka on taidegalleriassa töissä ja pyörittää samanaikaisesti kolmea miestä. Kyltymättömänä hedonistina hän päättää selvittää, millaista naisten kanssa seksin harrastaminen voisi olla. Helenin ystäväpariskunta ehdottaa hänelle ilmoitukseen Rilke-lainausta, jolla naisia kuulemma saisi kaadettua vaivatta.

It is not inertia alone that is responsible for human relationships repeating themselves from case to case, indescribably monotonous and unrenewed: it is shyness before any sort of new, unforeseeable experience with which one does not think oneself able to cope. 

Rainer Maria Rilke, Briefe an einen jungen Dichter (1929, suom. Kirjeitä nuorelle runoilijalle)

Ehdotus pitää kutinsa ainakin Jessican kohdalla. Tämän suhtautuminen on alusta alkaen ristiriitaista ja hieman vastentahtoista naisten välisiin suhteisiin. Hän toteaakin myöhemmin ajatelleensa löytävänsä ilmoittajasta ehkä ystävän eikä suhdetta. Helen saa rauhoiteltua neuroottisena ja takakireänä esitetyn Jessican pysymään ensitreffeillä ja alkuun he lähinnä juttelevat kasuaalisti miesjutuistaan ennen kuin mihinkään Jessicaa vaivaannuttavampaan edetään.

Helenin tavoitteet Jessican suhteen ovat toki hyvin toisenlaiset, mutta hän tekee alusta alkaen selville, mitkä ne ovat. Kuten ilmoituksessakin jo oli: nainen etsii naista. Jessican uusien asioiden kammo provosoi Helenin suutelemaan tätä keskellä katua sen suurempaa kyselemättä ja jättämään Jessican miettimään itse, mitä tämä oikeastaan haluaa.

Jos Helenin käytös onkin jokseenkin asiatonta, seuraavan reilun tunnin aikana käy selville, ettei Jessica tiedä oikeastaan yhtään, mitä hän haluaa. Hän kehittää Helenin kanssa kummallisen sopimuksen, jossa heidän on tarkoitus edetä seksiin kymmenessä päivässä, koska Jessica elokuvan kuvauksen mukaan koomillisesti heteronaisena kammoaa kaikkea suutelusta läheisempää kontaktia. Tästä elokuvan nimi: suhteen fyysinen puoli etenee hitaasti ja olevinaan komediaalisesti kaikessa epäluontevuudessaan, kun Jessica ei haluaisi oikeastaan tehdä Helenin kanssa mitään seksuaalista.

Kun lopulta seksiin asti päästään, suhteesta muodostuu pikkuhiljaa pysyvämpi (ja seksistä toistuva osa sitä). Kuitenkin Jessica jättää kategorisesti Helenin ulos kaikesta perhettään ja muita ystäviään koskevasta elämässään. Helen puhuu alusta asti ystäviensä kanssa avoimesti valloituksestaan: onhan hän heidän kanssaan ilmoituksenkin laatinut. Kun suhteen seksuaalinen puoli jatkuu, Helen turhautuu siihen, ettei häntä kutsuta edes Jessican veljen häihin.

Loppuviimein Jessican uskomattoman tarkkanäköinen äiti saa Jessican hyväksymään, että Helenin kanssa hän on ollut onnellinen ja ei ole mitään syytä olla etenemättä suhteessa.

Paitsi se, että Jessica on edelleen hetero. Hän ei myöskään suostu ymmärtämään, miksi Helen haluaisi suhteessa muutakin kuin ystävyyttä ja kämppäkaveruutta. Johon suhde lopulta päättyykin lähes puolitoistatuntisen kidutuksen jälkeen.

Aivan lopussa Jessica tapaa hänelle ilkeilleen Joshin, joka suureellisesti Jessican vielä seurustellessa Helenin kanssa julisti haluavansa olla tämän ilon syy. Aiemmasta toimitustyön oravanpyörästä pois heittäytyneet Josh ja Jessica sopivat näkevänsä myöhemmin. Jessica tapaa ystävänsä Helenin kahvilla juoruillakseen asiasta – niin kuin hän olisi alunperinkin halunnut. Helen toki on löytänyt itselleen tyttöystävän, joka itseasiassa on kiinnostunut naisista. Loppu on täten ainakin teknisesti onnellinen, vaikka katsojan sielu verestääkin, sillä edellä kuvaillut tapahtumat ovat kuitenkin edeltäneet tätä mukamas harmonista hetkeä.

Yhteenveto

Elokuvan komedia on väljähtynyttä ja aikansa elänyttä. Hauskuus perustuu hyvin usein siihen, kuinka takakireä Jessica on ja kuinka epäsopivaa hänelle on olla toisen naisen kanssa. Mikä ei tietenkään ole ihme, sillä hän ei ole kiinnostunut naisista. Jessican usein esitettävä pöyristyminen ja inhon ilmaisut naisten välistä seksiä kohtaan eivät lievenny sillä, että hän ilmeisesti tyytyy kuitenkin sitä Helenin kanssa harrastamaan – mutta ilmeisesti lähinnä Helenin tahdosta.

Olen nähnyt sangen monta homoelokuvaa, mutta tämä on ikääntynyt vielä huonommin kuin Frendien Ross. Elokuvassa ei myöskään missään vaiheessa selitetä, miten Helen muuttuu vapaasti suhteitaan määrittelevästä ja monia samanaikaisia suhteita haluavasta muutamissa kuukausissa vakituista parisuhdetta naisen kanssa haluavaksi.

Yllätyksellinen näkökulma niin sanottuun lesbian bed death – ilmiöön – ilmaisu viittaa seksin määrän vähentymiseen lesbonaisten suhteen aikana enemmän kuin muissa suhteissa – toki oli, että syynä oli toisen osapuolen täydellinen kiinnostumattomuus naisista.

Kissing Jessica Stein (2001)
1 h 37 min
Ohjaaja: Charles Herman-Wurfield
Käsikirjoitus: Heather Juergensen, Tovah Feldshuh

Kuvat:
Artikkelikuva: IMDb
2. kuva.: IMDb

Rilke-lainaus: Goodreads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s