Marcus Aurelius – Itselleni: Keisarin mietteitä elämästä

Ole niin kuin olisit jo kuollut <etkä> tähän saakka lainkaan elänyt, ja käytä loput jäljellä olevasta ajasta elämällä luonnon mukaan.

s.133 (7, 56)

Marcus Aureliuksen vuosien 170-180 aikana kirjoittamien tekstien kokoelmaa kutsutaan yleensä suomeksi nimellä Itselleni. Se on stoalaisen elämänfilosofian keskeisiä teoksia vielä lähes kaksi vuosi tuhatta myöhemminkin, osittain laajan säilyneen sisältönsä ansiosta.

Itse kiinnostuin teoksesta ensimmäisen kerran viime syksynä käydessäni kansalaisopiston kurssia, joka käsitteli latinan kieltä ja roomalaista kulttuurimaisemaa. Luennoitsijan useasti markkinoima Tacitus ei herättänyt suurta kiinnostusta, mutta samaan aikaan satuin katselemaan videoita antiikin filosofioiden soveltamisesta moderniin elämään.

Itselleni muodostuu kahdestatoista Marcus Aureliuksen kirjoituskokonaisuudesta. Näitä tekstejä luonnehtii päiväkirjamainen rakenne. Kirjoituksia ei ollut tarkoitettu muille, vaan keisari Aureliuksen omiksi ajatusharjoituksiksi. Aurelius kirjoitti muinaiskreikaksi, luultavasti kreikkalaisen sanaston soveltuessa paremmin filosofiseen pohdiskeluun. Hänen vaikutuksensa antiikintutkijoiden ajatteluun roomalaisuudesta ja stoalaisten hyvän elämän käsityksestä on kiistaton.

Marke Ahosen suomennoksessa yksi nautittavimpia piirteitä on syväluotaava johdanto. Merkittävimmät käännökset Aureliuksen teksteistä ja keisarin elämästä tutkimuksessa rakennetut merkittävimmät narratiivit tuodaan esille luontevasti ja kiinnostavasti.

Lopussa jokaiseen kirjaan on oma erillinen selitysosionsa. Selitysten avulla teoksesta muodostuu entistä koherentimpi kuva ja itse koin hyväksi lukutavaksi katsoa heti eri lausemuotoihin liittyvät taustoitukset.

Kaikki Aureliuksen vertauskuvatkaan eivät tuntuneet aukeavan ilman perehtymistä. Filosofiasta on usein kuullut veisteltävän, ettei mitään uutta ihmisen ajattelussa ole kehitetty pitkiin aikoihin, kun vuosisadasta toiseen luetaan samoja perusteoksia. Kuitenkin selityksiin paneutuessaan huomasi hyvin, että Aureliuksen ajan Rooman kulttuuriset piirteet antavat pohdinnoille melko erilaisen lukutavan nyt myöhemmin. Hämmennykseltä ei aina voi välttyä.

Stoalaisuuden ydinajatuksia on, että ihmisen elämässä tapahtuvat ilmiöt voi jakaa kahteen kategoriaan. Ne, joihin yksilö voi vaikuttaa, ja ne, joihin hänellä ei ole erityisen suurta vaikutusta. Ensimmäinen kategoria on stoalaisessa ajattelussa toiminnan kohde ja viimeksi mainittuihin tapahtumiin ei kuulu käyttää liikaa etenkään negatiivista ajattelua. Asioiden jakaminen pahaan ja hyvään on usein merkityksetöntä ja perustuu stoalaisten mukaan siihen, miten ihminen kohtaa hänen elämässään vastaantulevat esteet.

Aurelius pohtii teoksessaan laajasti, miten saavuttaa jonkinlainen ulkoinen piittaamattomuus edellisen mukaisesti. Suorastaan epikurolaisittain hän pyrkii suhtautumaan alamaisiinsa ja muihin ihmisiin empaattisesti ja jopa alentuvasti. Keisarista on epärelevanttia, mitä muut ajattelevat ja hyväntekijälle tärkeää kuuluu olla itsessään hyvän tekeminen eikä teosta saatava kiitos. Pyrkimys yksinkertaisuuteen, totuuden puhumiseen ja tuskan väistämättömyyteen kantavat läpi teoksen.

Kaikki ajatukset eivät mielestäni kuitenkaan enää kestä tarkempaa tarkastelua yhteisöllisesti ihanteellisesti toimivan ihmisen malleina. Kuten selityksissä viidenteen kirjaan todetaan, stoalaisten mielestä ihmisten ja eläinten välillä ei voi olla minkäänlaista oikeudenmukaisuutta. Vasta-argumentiksi Aureliusta vakuuttamaan ei riittäisi nykykäsitys siitä, miten syvästi eläimet tuntevat kipua, ikävää tai kiintymystä lauman jäseniä kohtaan. Stoalaisten mukaan tuska on kunkin eläimen osa ja ihminen on loogisen johtosielunsa ansiossa vain jumalista seuraava. Omaan ajatteluuni esitys ihmisestä ehdottomana moraalisesti oikeutettuna luomakunnan kruununa ei mahdu.

Mutta siitä päästäänkin teoksen ajalliseen kontekstiin. Stoalainen maailmankäsitys ei enää ole relevantti siinä, miten ihminen ei voi tehdä maailmalle mitään, mikä ei ole ihmisen osan mukaista ja deterministisen väistämätöntä. Roomalaiselle ajatus ilmastokriisistä tai ydinsodan uhasta olisi ollut täysin käsittämätöntä. Täten se, mitä yhteisön parhaaksi toimivalta altruistiselta ihmiseltä vaaditaan, on muuttanut merkitystään. Puolestaan yksilön hyvinvoinnin kannalta Aurelius tarjoaa useita ajatuksia, joista voi olla hyötyä vastuun kantamisessa ja väistämättömien asioiden hyväksymisessä.

Itselleni on ansainnut paikkansa merkittävien filosofian kantateosten joukossa. Se on poikkeuksellisen hyvin säilynyt laaja tekstikokoelma ja esittää paitsi kiinnostavia ajatuksia lukuisista teemoista, myös on merkittävää lähdemateriaalia antiikin kirjallisuuden ja kulttuurihistorian tutkijoille.

Käytä loppuelämäsi niinkuin se, joka on täydestä sielustaan uskonut jumalille kaiken omansa suostumatta yhdenkään ihmisen hirmuvaltiaaksi tai orjaksi.

s. 78 (4,31)

Stoalaiselle kriisi kuin kriisi on vain toistuma maailman syklisessä kierrossa ja sikäli suorastaan väistämätön. Koulukunnan suurin haaste onkin, miten hyväntekemiseen pyrkiminen ja velvollisuuden kantaminen näyttäytyy haluttavalta tavoitteelta modernissa jumalattomassa maailmassa. Aureliuksen avain tähän ajatukseen on pyrkiä elämään kuin jumalia olisi olemassa. Hän myös usein tuntuu ajattelevan, että yhteiseen hyvään pyrkiminen on ihmisen luontainen ominaisuus, kuten eläimillä on tarve lisääntyä ja etsiä ruokaa.

Teos vaatii ehdottomasti pureskelua. Siitä huolimatta voisin hyvin suositella sitä filosofiasta hyvinkin perehtymättömälle. Suurin osa tekstistä on suhteellisen helposti ymmärrettävää ja stoalaisuuden ajatukset toistuvat niin useiden myöhempien ajattelijoiden teoksissa, että lukija saattaa jopa yllättyä niiden olevan esitettyjä jo 100-luvulla jaa.

Marcus Aurelius: Itselleni – Keisarin mietteitä elämästä
314 s., pehmeäkantinen
Basam Books Oy, 2004 (2. painos)
Suomentanut: Marke Ahonen
Alkuteos: Τὰ εἰς ἑαυτόν (n. 170-180)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s