David Jonstad – Sivilisaation loppu

David Jonstad esittää teoksessaan Sivilisaation loppu raflaavin case-esimerkein, kuinka suuret sivilisaatiot ovat romahtaneet ja miksi tämä kohtalo on väistämätön myös omalle globalisoituneelle yhteiskunnallemme.

Romahdukset harvoin ovat olleet apokalyptisista ulkoisista olosuhteista johtuvia, vaikka taudit ja sodat ovat voineetkin antaa sysäyksen lopulliseen romahtamiseen. Itse romahduksen prosessin Jonstad päättelee usein olevan hidas, ylisukupolvinen tapahtuma, jota aikalaisten on vaikea havaita tapahtuvaksi.

Jonstedin pääteoria yksinkertaisuudessaan muistuttaa biologian parista tuttua käsitettä energian ohivirtaamisesta. Mitä monimutkaisempi organismi ja mitä korkeammalla se on ekosysteemissä, sitä enemmän energian siirtyessä – kasveista kasvinsyöjien kautta aina huippupetoihin asti – tapahtuu myös energian hyödytöntä käyttöä. Osa lauman yksilöistä kuolee, vaikka ne ovat syöneet osan saaliista. Prosessin ohi kuluu eläinten liikkumiseen ja ravinnonhankintaan kulunutta ylimääräistä energiaa, jota ketjun seuraava lenkki ei voi enää hyödyntää.

Sivilisaatio on lievästi sanottuna tiukan tilanteen edessä. Jäädäkseen henkiin sen on sekä ylläpidettävä aikaisemmin luotuja monimutkaisia rakenteita ja samaan aikaan sen täytyy ryhtyä ratkomaan uusia ongelmia, jotka vaativat edelleen monimutkaisuutta.

s. 80

Mitä monimutkaisempi yhteiskunnan rakenne on, mitä hierarkisempi ja hienosyisempi hallinto ja erikoistuneempi tuotanto sillä on, sitä enemmän se kuluttaa energiaa. Sitä alttiimpi se on erilaisille häiriötilanteille. Jonsted lainaa ajatuksen osittain Joseph Tainterilta, joka laati vuonna 1988 samankaltaisen romahdusennusteen ennen Neuvostoliiton hajoamista.

Konkreettisina esimerkkeinä Jonsted tekee läpileikkauksen niin Rooman valtakunnalle kuin Maya-kulttuurillekin ennen kuin tuo vertauksensa nykypäivään. Tuotantomme, taloutemme ja tiedonvälityksemme ovat niin monimutkaisesti rakentuneita, ettei häiriötilanteita voida välttämättä edes ennustaa ennen kuin ruoka loppuu kaupasta. Pohjoismainen ruokaturva on ajettu alas. (Suomalaisen lukijan onneksi omamme on hieman paremmalla tolalla kuin Ruotsissa, mutta kyllä täältäkin alle viikossa kaupat tyhjenisivät ilman kansainvälistä lento- ja rahtiliikennettä). Omavaraisuusaste kotitalouksilla on paljon matalampi kuin ennen voimakasta kaupungistumista ja kansainväliset suhdanteet hallitsevat talouttamme.

Jos joku erikoistuneen yhteiskunnan osaaja tai tavarantoimittaja poistetaan ketjusta, koko ketju on vaarassa romahtaa. Yksinkertaisessa yhteiskunnassa, kuten ensimmäisissä maanviljelysyhteisöissä, toinen toimija voisi astua tilalle. Yhden maanviljelijän tai paimentolaisen kuolema tai vammautuminen ei olisi vaarantanut kokonaista yhteiskuntaa.

Kirjan huonoimmaksi puoleksi jää ratkaisujen konkretisoiminen. Jonsted ei perustellusti usko, että nykyisen yhteiskuntamme taantuessa kaikki sivistyksemme ja yhteiskuntamme rakenteet sitten Rooman hajoamisen vain katoaisivat. Hän ei myöskään usko globalisaation häviävän tyystin, vaikka keskiajan alussa yhteydet jopa Euroopan sisällä olivat paikoin heikot. Eihän keskiaikakaan ollut todellisuudessa pimeä – harhaluulo, josta nykykirjailijat ovat onneksi päässeet melko hyvin eroon. Kirjallisia lähteitä luostarijärjestelmän ulkopuolelta ei vain säilynyt erityisen hyvin. Ongelmana onkin, miten siirrymme Jonstedin ehdottamaan kestävämpään ruokatalouteen ja rakennamme yhteiskunnastamme resilientiemmän väistämättömille muutoksille. Miten toteuttaa omavaraisuutta globaalissa markkinataloudessa? Miten siirtää kulttuuria viisaampaan energiankäyttöön ja -tuotantoon? Miten käsittää romahduksen tapahtuminen, jos se on ylisukupolvinen prosessi?

Ajatusten herättäjänä ja ravistelijana kirja puolestaan on onnistunut. Se on tiivis tietopaketti romahduksista aiemmin ja mahdollisen tulevan romahduksen syistä ja piirteistä. Loppupuolella Jonstad jopa intoutuu kertomaan omasta henkilökohtaisesta kestävämmän asumisensa projektistaan.

David Jonstad: Sivilisaation loppu
288 s., pehmeäkantinen
Into Kustannus, 2019
Suomentanut: Salon TasausKohtuusPaja
Alkuperäinen teos: Kollaps: Livet vid civilisationensslut (2012)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s